Kotimatka ja ensimmäinen yö

Lähdimme koko porukan kera hakemaan uutta pentuamme lauantaina Noormarkusta. Vantaalla tapasimme Ronjan Kiusa-äidin, Vimma-mummun ja "tädin" Tuike-tädin. Siskojakin paikalla oli kaksi, Ember ja Hoppu. Kova meno pennuilla ja isommilla olikin! Ronja lähti mukaamme mielellään, eikä kai edes tajunnut, että muut jäivät matkasta. :)

Farmariautossamme paluumatkalla Netta matkusti takaosassa, minä ja Ronja takapenkillä Juhan ajaessa. Ronja nukahti ensimmäiseksi puoleksi tunniksi viereeni ja herättyään alkoi vähän itkeskelemään. Pysähdyttiin pissattamaan sitä ja sai samalla vähän muuta ajateltavaa, niin unohtui jo ikäväkin. Taisi ajelu olla vähän tylsäkin... :) Ronjan piti päästä jo ajellessa katsomaan Nettaa ja se päättikin kiivetä takapenkin selkänojalle haistelemaan! :D Yhdellä tauolla otettiin Nettakin autosta ulos ja Ronja katseli turvallisen matkan päästä sitä ennen kuin uskalsi mennä haistelemaan. Sitten kyllä jo oltiin kavereita :)

Kotiin päästyä Ronja tuli rohkeasti sisään ja tutki heti joka nurkan. Vessaan ei tosin vielä uskaltunut. Sitten leikittiin vähän aikaa ja mentiin nukkumaan. Netta oli vähän ihmeissään miten pennun kanssa kuuluisi leikkiä, se ei oikein ymmärrä, että Ronja on vielä aika pieni. :) Pentu antaa kyllä rohkeasti takaisin, jos Netta tulee liikaa päälle ja hampaat toimii :D

Ensimmäinen yö meni ihan superhyvin! 12 aikaan käytiin viimeisen kerran ulkona. Viideltä heräsin siihen, kun Ronja mönki yöpöydän alta pois ja vein sen samalla paperille. Pisuja ei kuitenkaan tullut ja mentiin takaisin nukkumaan. Aamulla herättiin kahdeksalta ja makuuhuoneen lattialla oli yksi lätäkkö. Muualta asunnosta ei mitään yllätyksiä löytynyt, joten vain yhden kerran koko kahdeksan tunnin aikana oli käynyt vahinko. Tosi hyvin pieneltä!

Ulkona Ronja menee sekä vapaana että remmissä tosi hyvin. Vapaana olleessaan se kävelee menomatkalla jokun kantapäissä, eli joko minun, Juhan tai Netan varjona. Välillä käydään kyllä haistamassa ojanpohjia ja äkkiä takaisin. Paluumatkalla ollaan sitten jo rohkeampia ja kävellään muutama askel edellä.

Naapurimme oli samaan aikaan pihalla kuin mekin ja tavattiin samalla kultainen noutaja Nanna. Ronja meni heti moikkaamaan eikä arkaillut yhtään. Hienosti meni ekan uuden koiran tapaaminen!