Tänään ei ollut mitään sovittuja puuhia, joten äiti päättikin väsyttää koirat pitkällä lenkillä. Kerran aikaisemminkin on Ronjan kanssa kierretty tunnin mittainen metsälenkki ja likka jaksoi hyvin painella sen, joten ei tarvinnut miettiä pitääkö loppumatkasta kantaa.
Otin oikein hyvät namit mukaan, ajatuksena kouluttaa Ronjaa pois Netan kimpusta vapaana ollessaan. Ongemana on ollut, että lenkillä Netta haluaa vain rauhassa haistella ja Ronja tarpeensa tehtyä leikkiä. Hihnassa tapa on saatu kitkettyä pois, kun nyt parin päivän ajan käytetty vesipulloa, eli ruiskaisu naamalle kun juoksee Netan kaulaan kiinni. Tehonnut aika hyvin, eli kun osuu ekalla kerralla naamaan, niin loppulenkki menee hyvin. Mitkään kieltämiset, pois tönäisemiset, hihnasta nykäisyt ei auta, yllyttää vaan :D
Netta ei koskaan ole tykännyt vedestä ja nyt se on huomannut mistä vesiruisku tulee, ja vaikka Ronjaan tähtää, väkisinkin vettä roiskuu Netan päälle. Nyt Netta ihan selkeästi välttelee ja luimistelee jos Ronja riekkuu vieressä ja vesipullo kädessä... Se ei siis oikein toimi enää... :/
Päätin kokeilla pitää Ronjan kontaktia yllä, tein tarpeeksi usein luoksetuloja ja palkkasin kun otti omatoimisesti kontaktia. Toimi ainakin tällä kertaa ihan hyvin, Ronja ei ehtinyt käydä Netan kimppuun kuin kerran ja silloinkin kiellolla lähti hyvin pois. Oikein onnistunut kävelymatka siis :)
Ronjalla oli näköjään kanssa äipälle aivotyöskentelysuunnitelmia. Tasan puolessa välissä lenkkiä polun molemmin puolin on kaksi melko syvää ja leveää ojaa, jotka tänään olivat saaneet ensimmäisen jääpeitteensä. Kurkkasin Ronjaa, joka oli vähän jäänyt taakse ja pentu oli kurkkimassa ojaan sen reunalla. Samalla sekunnilla Ronja loikkaa korkealle ilmaan (hyppy hidastui korkeimpaan kohtaan, ihan kuin piirretyissä) ja tippuu suoraa alas, molskahtaen veteen suoraa tuskin millin paksuisen jään läpi. Uppeluksiin tietysti... :D Ihan mallikkaasti likka sieltä pois ui, kauhea pinkominen ympäriinsä takaisin päästyä ja äippä saa miettiä miten saada pentu kuivaksi keskellä metsää. Ei auttanut muu kuin riisua takin ja hupparin alta pois t-paita ja kuivata sillä pentu. Sitten vain reippaasti kotia kohti! :D
Kotona Ronja pääsi suoraa suihkuun ja sai ensimmäisen föönauksensa. Fööni oli ihan kamala aluksi, mutta lopussa Ronja oli jo pystynyt rentoutumaan. Ruokin vielä Netan ja Ronjan ja likat painuivat suoraa nukkumaan. Peittelin vielä Ronjan kasvattajan antamalla huovalla ja pentu nukkui liikahtamatta peiton alla. <3 Illalla jaksettiin taas paremmin leikkiä. :)
Ronjalla oli näköjään kanssa äipälle aivotyöskentelysuunnitelmia. Tasan puolessa välissä lenkkiä polun molemmin puolin on kaksi melko syvää ja leveää ojaa, jotka tänään olivat saaneet ensimmäisen jääpeitteensä. Kurkkasin Ronjaa, joka oli vähän jäänyt taakse ja pentu oli kurkkimassa ojaan sen reunalla. Samalla sekunnilla Ronja loikkaa korkealle ilmaan (hyppy hidastui korkeimpaan kohtaan, ihan kuin piirretyissä) ja tippuu suoraa alas, molskahtaen veteen suoraa tuskin millin paksuisen jään läpi. Uppeluksiin tietysti... :D Ihan mallikkaasti likka sieltä pois ui, kauhea pinkominen ympäriinsä takaisin päästyä ja äippä saa miettiä miten saada pentu kuivaksi keskellä metsää. Ei auttanut muu kuin riisua takin ja hupparin alta pois t-paita ja kuivata sillä pentu. Sitten vain reippaasti kotia kohti! :D
Kotona Ronja pääsi suoraa suihkuun ja sai ensimmäisen föönauksensa. Fööni oli ihan kamala aluksi, mutta lopussa Ronja oli jo pystynyt rentoutumaan. Ruokin vielä Netan ja Ronjan ja likat painuivat suoraa nukkumaan. Peittelin vielä Ronjan kasvattajan antamalla huovalla ja pentu nukkui liikahtamatta peiton alla. <3 Illalla jaksettiin taas paremmin leikkiä. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti